Piinaviikko

Kirjanjulkistustilaisuus keskiviikkona 12. huhtikuuta teki helluntaikarismaattisten yhteisöjen hiljaisesta viikosta vähemmän hiljaisen.

Jo samana aamuna Helsingin Sanomat oli julkaissut näyttävän jutun Uskontojen uhrien tuki ry:n puheenjohtajan Terho Miettisen sekä rikostoimittaja Raija Pellin uutuuskirjasta Harhaanjohtajat – vahvassa uskossa (Docendo). Teoksessa kaksikko tarkastelee hengellistä väkivaltaa, hyväksikäyttöä, kaksinaismoraalia ja karismaattisuuden ylilyöntejä etenkin vapaakristillisissä yhteisöissä eli ”lahkoissa ja kulteissa”, kuten he liikkeitä toistuvasti kutsuvat.

Sekä kirjassa että useassa siitä kirjoitetussa uutisessa erityisen kriittisen huomion kohteena on Miettisen entinen taustayhteisö helluntailaisuus. Hesarin haastattelussa Miettinen sanoo helluntailaisten valehtelevan puhuessaan ihmeparantumisista, Kalevan mukaan ”helluntailaisessa liikkeessä tapahtuvia väärinkäytöksiä ei –– ole tiettävästi aiemmin käsitelty vastaavasti”, ja useassa jutussa toistettiin kirjan takakannen lausetta siitä, kuinka Miettinen ”onnistui pitkän prosessin jälkeen pääsemään pois ahtaista helluntailaisympyröistä”.

Toki kunniansa saivat kuulla myös monet muut yhteisöt; esimerkiksi Iltalehdessä Pelli luonnehtii uuskarismaattisia liikkeitä yleisesti uskon varjolla keinottelijoiksi.

Runsaasti huomiota kirjassa ja haastatteluissa saavat Miettisen omat henkilökohtaiset kokemukset – kärkenä mukanaolo otsikkoihin nousseessa kuolleistaherättämissessiossa. Etenkin Hesarin jutussa helluntailiike röykkyytettiin matalaksi, jotakuinkin samaan alhoon, jossa aiemmin ovat olleet vain päättymättömältä tuntuvan pedofiliavyyhdin kanssa kamppailevat katolilaiset. Ja heilläkin sentään on nykyään karismaattinen paavi Franciscus.

Kohinan keskellä sanat ”kiirastorstai” ja ”pitkäperjantai” saivat uusia merkityksiä. Ristiinnaulitsemista vaativat kansanjoukot löytyivät sosiaalisesta mediasta, jossa esimerkiksi Ilta-Sanomien kirjauutista jaettiin nopeasti yli 3 000 kertaa.

Ongelmina yksipuolisuus ja yleistäminen

Kirja aloittaa tarkastelun menneitten vuosikymmenien kotimaisista kulteista kuten kartanolaisuudesta ja korpelalaisuudesta ja etenee yhden johtajan ympärille syntyneisiin nykyajan järjestöihin ja seurakuntiin. Niistä tarkastelu jatkuu karismaattisen kristillisyyden eri ilmiöihin.

Pellin ja Miettisen mukaan heidän tavoitteenaan oli kertoa ”totuudenmukaisesti siitä, mitä elämä on lahkolaisena, kun ollaan syvällä sisällä” (Pelli Iltalehdessä) ja tarjota ”täsmällistä, oikeaa tietoa ja kerrottuna niin, että sen ymmärtää” (Pelli Kalevassa). Tietonsa kirjoittajat kertovat perustavansa Miettisen omien kokemusten lisäksi yli 80 ihmisen haastatteluihin, viranomaislähteisiin, arkistolähteisiin sekä oikeuden pöytäkirjoihin. Myös psykologiset teoriat ja ryhmädynamiikan mallit ovat olleet käytössä. Kirjan etulehden mukaan kaksikko omistaa teoksen ”puolueettomalle totuudelle ja kaikille sitä etsiville”.

Mediaan nämä luonnehdinnat upposivat: kirjaa on kuvattu analyyttiseksi, kiihkottomaksi sekä ”huolella tehdyksi”.

Todellisuudessa kirja ja siitä kertovat uutiset kärsivät voimakkaasta yleistämisestä, yksipuolisuudesta ja toisiinsa liittymättömien asioiden yhdistämisestä. Selkeitä asiavirheitä ovat esimerkiksi baptisti- ja adventtiseurakuntien kutsuminen karismaattisiksi yhteisöiksi sekä väite, että vapaakristillisissä liikkeissä yleisesti odotetaan kaikkien seurakuntalaisten puhuvan kielillä. Vaikka nämä virheet ovat sinänsä pieniä, ne saavat epäilemään kirjan uskontososiologista asiantuntemusta muutenkin.

– Kirjassa luodaan lupaus siitä, että kyse on tietokirjasta, vaikka se ei varsinaisesti sitä ole, Suomen Helluntaikirkon eettisopillisen toimikunnan jäsen, teologian tohtori Matti Kankaanniemi luonnehtii.

– Siinä on paljon hyviä kuvauksia siitä, mitä uskonnollinen väkivalta on, mutta lukija joutuu itse asettamaan ne kartalle: todellisuudessa evankelista Marko Selkomaa ei matkusta samassa junassa korpelalaisuuden kanssa eivätkä metodistit ja baptistit monenkirjavien Amerikan-starojen. Lisäksi kirja kärsii henkilöhahmojen ohuudesta: edes oikeiksi kulteiksi luokiteltavissa yhteisöissä hyvä–paha-asetelma ei ole niin selkeä kuin kirjassa annetaan ymmärtää.

Toisaalta mediakaan ei Kankaanniemen mukaan ole kaikilta osin tehnyt kirjalle oikeutta: kirjassa todetaan aivan oikein, että esimerkiksi helluntaiseurakunnat poikkeavat toisistaan eikä yhden seurakunnan asioita voi siksi yleistää koskemaan koko liikettä. Nykyään seurakunnat myös näyttävät hyvin erilaisilta kuin vaikkapa 1980-luvulla, ja merkittävälle osalle niiden jäsenistä usko on ennen kaikkea voimavara.

Lehtijutuissa nämä asiat hautautuivat ääriesimerkkien, kohujen ja väärinkäytösten vyörytyksen alle. Ja tuntuivatpa kirjoittajat itsekin ajoittain unohtaneen omat hyvät periaatteensa.

Erikoisena yksityiskohtana moni kirjaa kommentoinut näyttää pitäneen Raija Pellin esiintymistä terveen ja turvallisen hengellisyyden peräänkuuluttajana – onhan hän itse kertonut julkisuudessa saavansa viestejä kuolleilta. Seikka ei sinänsä tee kirjan väitteistä perusteettomia, mutta tietty ”pata kattilaa soimaa”-fiilis siitä kyllä tulee.

Raija Pelli ja Terho Miettinen kommentoivat uutuuskirjaansa muun muassa Ylen aamu-tv:ssä. Kuvakaappaus Yle Areenasta.
Raija Pelli ja Terho Miettinen kommentoivat uutuuskirjaansa muun muassa Ylen aamu-tv:ssä. Kuvakaappaus Yle Areenasta.

Valta tarvitsee vahtikoiransa

Kirjan puutteet eivät tarkoita, etteikö myös vakiintuneiden vapaakristillisten yhteisöjen ja niitä lähellä toimivien järjestöjen toiminnassa ole aihetta kritiikkiin. Ongelmallisia käytäntöjä ja painotuksia esiintyy yhä, ja ne ovat epäilemättä yksi syy siihen, miksi takaovi käy monessa yhteisössä säännöllisesti.

Yksi esimerkki aidosta ongelmasta – jota tosin Suomessa esiintynee lähinnä joissakin uuskarismaattisissa yhteisöissä – ovat ulkomaisten julistajien kuulijoidensa ”korvasyyhyyn” antamat sanomat Suomeen pian tulevasta suuresta herätyksestä tai Suomen kristikansalle muuten lankeavasta suuresta tehtävästä. Vaikka nämä ”profetiat” ovat toistuvasti jääneet toteutumatta, niiden lausujia ei koskaan vaadita tilille sanoistaan.

Niin ikään paheksuttavana voi pitää joidenkin saarnaajien tapaa uhata heitä arvostelevia henkilöitä jumalallisella rangaistuksella (kuten amerikkalaisevankelista David Herzog Suomessa vieraillessaan) tai pelotella niitä, jotka eivät maksa kymmenyksiä (kuten Leo Meller, joka opettaa blogissaan, että tällaisessa tapauksessa ”Jumala joka tapauksessa ottaa kymmenykset odottamattomien menojen, onnettomuuksien yms. kautta”).

Meller ja hänen pitkään johtamansa Patmos Lähetyssäätiö on hyvä esimerkki myös epäkohtana pidettävistä ylisuurista palkkioista – vai mitä pitäisi ajatella lahjoitusvaroilla toimivan järjestön useille kärkityöntekijöilleen maksamista keskimäärin noin 100 000 euron vuosiansioista.

Laajemmin helluntai-karismaattista kenttää koskevia epäkohtia ovat muun muassa sellainen uskon ylikorostaminen, joka vaarallisimmillaan on saanut sairaan laiminlyömään lääkkeiden ottamisen, sekä henkikasteen ja armolahjojen vastaanottamiseen liittyvä sosiaalinen paine.

Ongelmallisia ja seurakuntalaisia loukkaavia ovat myös erilaiset tekniikat, joilla henkikasteen vastaanottamista on koitettu edesauttaa – samoin se, että karismaattisuudessa ei aina muisteta kunnioittaa ihmisten temperamenttieroja.

– Sosiaalinen paine ja kikkailut ovat muuttaneet muotoaan, mutta ovat edelleen asia, josta meillä helluntailiikkeessäkin on syytä keskustella. Ei kaikkia kiinnosta hyppiminen ja show. Lakihenkisyys ja lopunaikavouhotus eivät enää ole ongelma, mutta karismaattisuuspuolella olisi pohdittavaa, Matti Kankaanniemi sanoo.

– Toisaalta samalla on ymmärrettävä, että myös ihanne täysin kliinisestä karismaattisuudesta on utopiaa.

Vahvoja väitteitä

Yksi kohu-uutisissa toistunut teema on Miettisen ja Pellin vahva vakaumus siitä, ettei ihmeparantumisia tapahdu ja että parantumisen puolesta rukoileminen on vain show’ta tai jopa suoranaista petkutusta.

Kirjassaan he perustelevat väitettään muun muassa lääketieteen tohtori Matti A. Miettisen  tunnetulla tohtorinväitöskirjalla, joka tarkasteli Niilo Yli-Vainion parantumiskokouksissa vuonna 1980 koettuja ihmeparantumisia. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, ettei yksikään ihmeparantumiseksi väitetty tapaus täyttänyt tutkijan yliluonnolliselle parantumiselle asettamia kriteerejä.

Kankaanniemen mukaan Miettisen väitöstutkimus ei asiaa ratkaise. Tutkimus on ongelmallinen ainakin tutkimusotannan valikoimisen ja ihmeparantumisen määritelmän vuoksi. Kankaanniemi tietää itsekin ihmisiä, jotka kokivat pysyväksi jääneen parantumisen Yli-Vainion kokouksissa, ja olemassa on myös muuta uskottavaa evidenssiä ihmeparantumisen puolesta.

– Vaikka näissä asioissa on paljon psykosomaattista kuvitelmaa ja hetkellistä oireiden katoamista, niillä koko ilmiötä ei voida kuitata: ihmiset ovat kokeneet niin erikoisia parantumiskokemuksia, etten minä ainakaan voi älyllisesti ohittaa niitä.

– Mielestäni tavallisille ihmisille tapahtuneita ihmeitä, joiden varaan ei rakenneta mitään järjestöjen markkinointiohjelmaa, voi yleisesti pitää varsin luotettavina. Myös se, että parantumisia tapahtuu tilanteissa, joissa se ei kuulu osaksi show’ta – kuten tavallisissa arki-illan rukouskokouksissa – on merkittävää.

Toinen kirjan liian kevyesti esitetty iso väite koskee kielilläpuhumista. Miettinen ja Pelli korostavat sitä, kuinka kielilläpuhumisessa on kyse ”opittavasta” asiasta, johon ei liity mitään yliluonnollista. Heidän mukaansa tiedossa ei myöskään ole ainoatakaan todistetta siitä, että joku olisi puhunut Pyhän Hengen vaikutuksesta jollakin itselleen tuntemattomalla oikealla kielellä.

Silti tällaisen ilmiön kokeneita henkilöitä on haastateltu Ristin Voitto -lehdessäkin, eivätkä nämä kokemukset ole olleet mielekkäästi selitettävissä kuvitteluna tai valehtelemisena.

– Eräässä kansainvälisesti tunnetussa tapauksessa kielilläpuhumista analysoinut ja ilmiöön kriittisesti suhtautunut tutkija oli nauhoittanut luterilaisen karismaatikon Larry Christensonin kielilläpuhumista. Suomalainen teologi Risto Santala oli kuullut kyseisen nauhan ja tunnistanut kielen arameaksi. Hän oli jopa laatinut äänitteestä translitteroidun tekstin ja käännöksen ja toimittanut ne kyseiselle tutkijalle.

Kankaanniemien mukaan Pelli ja Miettinen syyllistyvät samaan ”vahvauskoisuuteen”, josta he herätyskristittyjä syyttävät, kun he muodostavat laajoista ja monimutkaisista uskontopsykologisistä ilmiöistä voimakkaita kantoja muutaman yksittäislähteen perusteella.

Erikoisia vastakkainasetteluja

Kummeksuntaa kirjassa herättää myös herätyskristillisten yhteisöjen kritisoiminen opetuksista ja käytännöistä, jotka ovat yhteisiä kaikille kirkoille, kuten että ”vahvauskoiset nimittävät toisiaan sisariksi ja veljiksi”, ”lahkolaiselle opetetaan, että –– hiuskarvakaan ei putoa hänen päästään Jumalan tietämättä”, ja ”Vahvauskoisten seurakunnan jäseneksi tullaan rituaalien kautta. Rituaalit seuraavat toisiaan tavallisesti tietyssä järjestyksessä.”

Erikoisia toteamuksia ovat myös muun muassa: ”Helluntailaiset ja muut vahvauskoiset toimijat järjestävät jäsenilleen tarkoituksellisesti tekemistä niin, että nämä ovat toistensa parissa jatkuvasti” ja ”kielilläpuhujat näkevät Jumalan ohjaavan heidän elämäänsä lähes maagisella tavalla”.

Osa kirjassa mainituista esimerkeistä on sellaisia, että niitä on vaikea kieltää, mutta joita lukija ei itse ole koskaan kohdannut minkään vapaakristillisen yhteisön piirissä. Vai kuinka moni on kuullut esimerkiksi opetettavan, että siveyssyistä lähihoitajan on sopivaa hoitaa vain samaa sukupuolta olevia potilaita.

Erikoisena Kankaanniemi niin ikään pitää kirjoittajien tarvetta tehdä eroa yksinomaisen myönteisesti kuvaillun luterilaisen kirkon ja vapaakristillisten yhteisöjen välille. Kummeksuntaa herättää esimerkiksi kohta, jossa Miettinen ja Pelli vertaavat yhteisöjen palkanmaksukäytäntöjä:

”Evankelisluterilaisen kirkon työntekijät nauttivat säännöllistä kuukausipalkkaa. Tästä seuraa, että heillä on hyvin erilaiset käyttäytymisen kannustimet kuin vapaiden suuntien julistajilla. Evankelisluterilaisen kirkon pappi voi huoletta saarnata sitä, mitä seurakunta tarvitsee ––. Kirkon julkisoikeudellinen asema pakottaa asiallisuuteen taloudenhoidossa. Taitava sielunpaimen ei voi kahmia seurakunnan rahoja itselleen, vaikka saarnaisi kuinka tunteikkaasti.”

Kirjoittajilta unohtuu, että myös useimmat vakiintuneiden vapaakristillisten seurakuntien työntekijät saavat kuukausipalkkaa ja seurakuntien ja yhdistysten taloushallinnossa noudatetaan lain mukaisia käytäntöjä. 

Samaan tarpeettoman vastakkainasettelun luomiseen sortui myös Hesarin uutinen, jossa väärinkäytökset torjuva kommentti oli pyydetty kirkon piispainkokouksen pääsihteeriltä – näin siitä huolimatta, että toimittaja olisi saanut saman kommentin keneltä tahansa helluntaipastorilta.

Valopääporukoita paimantamassa

Kirjan ja sitä koskeneiden lehtijuttujen suurin ongelma liittyykin lopulta siihen, että niissä käytännössä täysin unohtuu vapaakristillisten yhteisöjen sisäinen kriittisyys ja oma työ väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

Lapsi- ja nuorisotyön vastuunkantajilta edellytettävästä turvakoulutuksesta, pastorivaltakirjakäytännöstä tai väärinkäytöksiin puuttumista varten luoduista menettelytapaohjeistuksista ei mainita mitään. Pellin ja Miettisen tavoin myös useimmat vapaakristillisten yhteisöjen paimenet inhoavat huijaamista, hyväksikäyttöä ja hädänalaisen ihmisen riistämistä. Samoin he pitävät vääränä ja ristiriitaisena sitä, jos saarnaaja ylläpitää samanaikaisesti viittä naissuhdetta tai kerää rahaa avustustyöhön ja varastaa sen itselleen.

Kankaanniemi ei tiedä ainuttakaan vapaakristillistä pastoria, joka olisi ollut pahoillaan väärinkäytösten esiin nostamisesta. Monia on kuitenkin harmittanut se, että kuva, joka heidän työstään maalataan, on virheellinen.

– Esimerkiksi helluntailiikkeessä väärinkäytösten ehkäisemisestä ja seurakunnissa haavoittuneiden kohtaamisesta on puhuttu toistuvasti sekä työntekijäpäivillä että Ison Kirjan koulutuksissa. Itsekriittisyyttä on niin paljon, että jopa ulkopuoliset ovat kiinnittäneet siihen huomiota.

– Toki tehtävää on edelleen. Vaikeutena on se, että kun valopääporukka saa päähänsä, että lähdetään kuolleita herättämään, he eivät soita vanhimmiston puheenjohtajalle ja kysy lupaa vaan menevät vain. Perusvire on kuitenkin hyvä, ja sen tähden itsekin olen mukana kuviossa: kaikesta huolimatta näen tässä liikkeessä ainesta.

Turha uhriutua

Kankaanniemi uskoo, että Miettisen ja Pellin teos – kaikesta huolimatta – tarjoaa toiminnan edelleen kehittämiseen tärkeää sanottavaa. Sama asia on noussut esille myös muissa kommenteissa: olisi sääli, jos kirjan puutteet vaikeuttavat sen hyvän, mitä siinä on, vastaanottamista. Kaikki yhteisöt tarvitsevat jatkuvaa kilvoittelua ja parannuksentekoa. Jokainen puoskarointitapaus ja katteeton lupaus on liikaa.

Siksi seurakunnissa ei tulisi uhriutua ja juuttua suremaan epäoikeudenmukaisen mediahuomion evankelioinnille aiheuttamaa imagotappiota. Keskustelu näistä aiheista joka tapauksessa jatkuu. Se puolestaan tarjoaa yhteisöille tilaisuuksia luoda kuvaa avoimesta vapaakristillisyydestä.

Ja jos ryöpytys repi alas väärää ylpeyttä – sikäli kun sitä vielä oli jäljellä – sekin on vain hyvä. Kirjakohu muistuttaa itsetietoisuuteen taipuvaisia karismaatikkoja siitä, kuinka hyvä on se, että kaikki evankeliumin munat eivät ole samassa korissa. Luterilaisten herätysliikkeiden evankelioimistoimintaa lööppiuutiset eivät leimanneet.

Itse asiassa Kankaanniemi uskoo, että kirjan saama julkisuus tulee jo nyt ainakin välillisesti vaikuttamaan siihen, että henkiseen hyvinvointiin kiinnitetään vapaakristillisissä yhteisöissä yhä enemmän huomiota. Valitettavaa on se, että ne, joiden eniten tulisi tuntea kipua ja häpeää, eivät todennäköisesti siihen kykene.

– Varsinaiset lahkot, kuten Koivuniemen lahko, eivät ole tällaisesta kirjasta moksiskaan.


Heikki Salmela







Yhden kokemus ei ole kaikkien kokemus


Totuus jostakin ihmisyhteisöstä löytyy isosta kuvasta, ei yksittäisen ihmisen kokemuksista, vaikka ne hänelle itselleen totta ovatkin, teologian tohtori Matti Kankaanniemi muistuttaa.

Vaikka monet ovat kokeneet vapaakristillisten yhteisöjen piirissä traumatisoivia kokemuksia manipuloinnista ja ahdistavasta karismaattisuudesta suoranaiseen hengelliseen väkivaltaan, enemmistölle yhteisöt ja niissä elettävä usko ovat voimavara, Kankaanniemi arvioi.

Hän viittaa useissa kansainvälisissä tutkimuksissa tehtyihin havaintoihin uskonnollisen sitoutuneisuuden sekä suuremman onnellisuuden, elämän tyytyväisyyden, moraalin tai positiivisten tunteiden välillä.

”Laajassa kuvassa uskoisin, että suomalainen vapaakristillisyys tavoittaa likiarvoisen hyvin sellaisen uskonnollisuuden muodon, joka [tutkimusten mukaan] –– on henkinen voimavara eikä taakka”, Kankaanniemi toteaa Facebookissa julkaisemassaan Terho Miettisen ja Raija Pellin Harhaanjohtajat-kirjaa koskevassa artikkelissa.

Tämä ei tarkoita, etteikö väärinkäytöksiin pidä puuttua, päinvastoin. Ongelmien hoitaminen edellyttää avointa vuoropuhelua ja moniammatillista yhteistyötä, ja Miettisen edustamalla Uskontojen uhrien tuki (UUT) ry:llä on myös oma paikkansa näiden ihmisten tukemisessa.

Kirjan ja UUT:n tapa nostaa joidenkin traumatisoituneen ihmisten ”stoorit” laajemman yhteisöjä koskevan arvioinnin perustaksi saa Kankaanniemeltä kuitenkin kritiikkiä. Vaikka kokemus väärinkohtelusta olisi ihan tuorekin, se on aina subjektiivinen. Jopa muut paikalla olleet ovat voineet kokea asiat eri tavalla.

– Vaikka jokaista uskonnon uhria onkin kaikin tavoin tuettava, hän kertoo tarinaansa aina omista traumoistaan käsin ja omien muistojensa varassa. Psykoterapiassa henkilön subjektiivinen kokemus on kaiken a ja o, mutta jos siitä tehdään tieteellinen objektiivinen totuus, ollaan ongelmissa.


Miten on
34/2016Sateet

Miten onViime syksynä Fida järjesti arabitaustaisille kristityille suunnatun Musaalahah Davar -opetusviikonlopun, jossa käsiteltiin Israeliin liittyviä teemoja Raamatun pohjalta. Menestyksekkää...
Miten onTässä lehdessä uutisoidaan Englan­nin anglikaanikirkon arkipiispan Justin Welbyn kielillä puhumisesta ja asian saa­masta mediahuomiosta.

Brittein saarilla toimii myös u...
Miten onMaahamuuttajia kohtaava työ seura­kunnissa on painottumassa uskon ja kris­tittynä elämisen tukemiseksi

Helluntaikirkon monikulttuurisuusryh­män jäsen Timo Kekolah...
Miten onKesäkuun 2018 kommentoiduimpia uutis­tapahtumia olivat KD-vaikuttaja Aki Ruot­salan pikapotkut Porin Jazzien toimitus­johtajan paikalta sen jälkeen, kun Satakun­nan kansa oli kertonut siitä...
Miten onRokotevastaisuus on noussut loppusyk­systä puheenaiheeksi Larsmon tuhkarokko­tapauksen myötä. Larsmon eli Luodon kun­ta sijaitsee Kokkolan ja Pietarsaaren välissä.



Sven...
Miten onLähetyslentäjien järjestö MAF haki yh­teistyösopimusta luterilaisen kirkon kans­sa. Siitä olisi tullut kirkon virallinen lähe­tysjärjestö.

Toiminnanjohtaja Ja...
Miten onLähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida kerää varoja toimintansa tukemiseksi muun muassa Nenäpäivä-keräyksessä yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa.

Varainhanki...
Miten onFidan Bisnestiimi on jo pitkään yhdistänyt yrittäjiä, joille lähetystyö on sydämen asia.

Koordinaattori Hannu Suni, mielikuvissa yrittäjät puhuvat tapaamisissa paljon li...
Miten onLokakuussa Helsingissä vietettiin raamatunkäännöstyön juhlaa: jo kymmenelle Venäjän suomensukuiselle kielelle on käännetty vähintään Uusi testamentti (RV 43). Viimeisin, komipermjakinkielinen...
Miten onVuosikymmenten ajan suomalaiset kris­tityt ovat olleet vahvoja Israelin ystäviä yli kirkkokuntarajojen.
Israel-asiantuntija, pastori Harri Kröger, mikä on mielestäsi merki...
Miten onPakistanin korkein oikeus vapautti viime viikolla vuodesta 2009 vangittuna olleen, kuolemantuomiota odottaneen Asia Bibin. Kristitty viiden lapsen äiti oli vangittu sen jälkeen, kun hänen oli...
Miten onMarko Selkomaa toimii Hyvä Sanoma ry:n evankelistana ja lähetyspastorina. Kotimaan tilaisuudet ja kampanjat ovat osa Hyvä Sanoma ry:n toimintaa. Lähetyskampanjat toteutetaan yhteistyössä Fida Internat...
Miten onHelluntaiseurakuntien hengellisestä ja toiminnallisesta tilanteesta julkaistiin tutkimus Syyspäivillä Helsingissä kolme viikkoa sitten. Laajassa aineistossa käytiin läpi seurakuntien nykypäivää ja tul...
Miten onYksi laajimmin maassamme levitetyistä hengellisistä kirjoista on Riku Rinteen kir­joittama KK – Kuolemankauppias, joka ker­too Kari KK Korhosen elämäntarinan.


Kari KK Korh...
Miten onHelluntaiseurakunnan jäsenenkin on periaatteessa mahdollista olla ehdokkaana luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa, mi­käli hän on myös kirkon konfirmoitu jäsen.



Seur...
Miten onMuun muassa tämän lehden sivulla 16 nousee esiin seurakuntien tarve taakanjakoon ja evankeliumin julistamiseen omalla paikkakunnalla.


Helluntaiseurakunnille on nimett...
Miten onHELP ry on Suomen helluntaiseurakuntien työntekijöiden jäsenyhdistys, joka palvelee jäseniään muun muassa tukemalla työhyvin­vointia ja kutsumustyötä sen eri vaiheissa.

...
Miten onSuomessa on paljon Israel-rakkautta ja sen mukaisesti myös paljon erilaisia alan järjestöjä. Suomi-Israel Yhdistys­ten Liitto ry:n puheenjohtaja Risto Hu­vila, eikö yksi iso Israel-ystävyysjärje...
Miten onRistin Voiton päätoimittaja on vaihtu­nut tänä kesänä. Petri Mäkilä aloitti leh­den vastaavana päätoimittajana juhannuk­sena, ja toimitusta 13 vuotta johtanut Leevi Launonen jäi eläkkeelle...
Miten onHelluntailiikkeessä vaikuttava Scott Morrison, 50, valittiin elokuussa Australi­an uudeksi pääministeriksi. Tunnustavana kristittynä Morrison kuuluu Sydneyn Hori­zon-seurakuntaan, joka toim...
Miten onSuomen Gideonit on perustettu vuonna 1946 ja on vuodesta 1952 ollut osa kansain­välistä The Gideons International (TGI) -jär­jestöä. Raamattutyöhön keskittynyt järjes­tö toimii 201 maassa j...
Miten onJyväskylän yliopiston kasvatuksen teo­rian ja tradition professori Tapio Puoli­matka kirjoitti Oikea Media -julkaisun vie­raskynäpalstalla 27.7. artikkelin otsikol­la ”Kampanja pedofilian l...
Miten onVakavat opilliset ongelmat eivät ole ihan jokapäiväisiä Helluntaiherätyksen piirissä. Keväällä sellainen nousi esiin liikkeen työn­tekijäpäivillä esitetyn, perinteisestä opista poikkeavan J...
Miten on”Tätä on odotettu, sika jees!” kommentoi eräs Raamattua rakastava henkilö katsottuaan You Tubessa Aikamedian tekemän esittelyvideon Sana Elämään -kommentaariraamatusta.


Suomen o...
Miten onHausjärvellä järjestettiin 22.7.2018 luterilaisen seurakunnan ja helluntaiseurakunnan yhteinen ehtoollisjumalanpalvelus osana yhteiskristillistä romanipäivää.
Miten onHelsingin Saalem -seurakunnan arabityön pastori Muayad Namrood, ovatko maahanmuuttajien sydämet edelleen avoimia evankeliumille?
– Kyllä, avoimuus jatkuu edelleen. Sen näkee myös niissä, jotka ovat...
Miten onJuhannuskonferenssin kävijämääristä on esitetty monenlaisia arvioita. Suurin osa us­koo kävijämäärän laskeneen.
Konferenssi-isäntä Marko Halttunen, minkälainen tapahtuman p...
Miten onJuhannuskonferenssissa eivät enää kaiu juhlakanslian kuulutukset, joissa totuttiin vuosien saatossa kuulemaan tiedotuksia kadonneista henkilöistä, päälle jääneistä auton valoista ja eri puol...
Miten onNuorisotyöntekijä Mika Tenetz tutki IK-opistossa Alphacrucis Collegeen tekemäs­sään MA-tutkinnon päättötyössä amerikka­laisen Gateway-seurakunnan pastorin John Burken teoksia ja ajattelua...
Miten onFidan uusimmassa Muslimimissio-uutiskirjeessä kerrotaan etiopialaisesta miehestä, jonka kääntymykseen islamista kristinuskoon sisältyi erikoinen ilmiö: hän oli saanut lahjaksi Raamatun, j...
Miten onUskonnollisen vakaumuksen vaikutusta ih­misen terveyteen ja hyvinvointiin on tutkit­tu pitkään niin lääketieteessä kuin esimer­kiksi psykologiassakin.

Toukokuussa Coven...
Miten onSanomalehti Keskisuomalainen uutisoi näyttävästi 31.5. Jyväskylän helluntaiseura­kunnan uuden toimintakeskuksen rakenta­mista.


Seurakunta möi viime vuoden lopul...
Miten onRistin Voitto uutisoi viime viikon numerossa Tampereen helluntaiseurakunnassa maahanmuuttajille annetusta kristinuskon opetuksesta ja heidän kokemastaan Pyhän Hengen kasteesta (RV 21). ...
Miten onIK-opiston vararehtori Markku Ojaniemi ja nuorisotoimintojen koordinaattori Tero Järventausta esittelivät pastoreiden saunaillassa 7. toukokuuta seurakuntien vastuunkantajille IK-opi...
Miten onJerusalem on jälleen maailmanpoliittisen huomion kohteena. Sen myötä myös monet eskatologiset ja missiologiset kysymykset ovat nousseet taas esiin. Fidassa on kuiten­kin ihmetelty joitakin...
Miten onKeuruun Juhannuskonferenssi on valtava vapaaehtoistyöntekijöiden voimainponnis­tus. Jälleen tänä kesänä talkoisiin odotetaan noin 1 700:aa vapaaehtoista.

Projektikoordi...
Miten onLahden helluntaiseurakunnassa järjeste­tään lauantaina 5. toukokuuta sielunhoi­dollinen seminaari, jonka teemana on ”Kun lapsen mieli murtuu”. Seminaari pyrkii aut­tamaan perheitä, joiden la...
Miten onHelsingin Saalem-seurakunnassa järjes­tettiin viime viikolla kaksipäiväinen johtajuuskonferenssi, jonka yhtenä tavoitteena oli valmentaa nuorta sukupolvea hengelliseen vastuunkantoon ja joht...
Miten onHelluntaiseurakuntien vankilatyön yhdyshenkilö Vesa Rautasaari, minkälainen helluntaiseurakuntien vankilatyön tila tällähetkellä on?
– Helluntaiseurakuntien vankilalähetystyötä rvostet...
Miten onKeuruun IK-opistolla järjestetään 28.–30. toukokuuta senioripäivät, jonne kokoontuu noin 160 eläkkeellä olevaa helluntaiseura­kuntien työntekijää. Tapahtuma on osallis­tujille maksuton, ja s...
Miten onUskonnollisten toimijoiden ja etenkin vapaakristillisten seurakuntien toiminta vastaanottokeskuksissa on ollut ongelmal­lista, uutisoi Helsingin Sanomat 4. maalis­kuuta.
...
Miten on
Aikamedia teetti viime syksynä Mediatum Oy:llä laajan tutkimuksen, joka koski kaikkia Aikamedian tuotteita ja palveluja. Kyselyyn vastasi toista tuhatta henkilöä, ja tutkimuk­sen antamaa...
Miten onSuomen Helluntaikirkko on mukana järjes­tämässä lauantaina 21. huhtikuuta Keravan helluntaiseurakunnassa pidettävää semi­naaria, jossa käsitellään uskonnollista väki­valtaa. Seminaarin teema...
Miten onVapaakirkon julkaisemassa Suomen Viik­kolehdessä oli hiljattain juttu, jossa Pohjois- Intiassa vieraillut suomalaisuskova kertoi matkalla kuulemistaan lukuisista ihmeparanemisista ja siitä,...
Miten onHyvä Sanoma -lehti koki vuodenvaihtees­sa perusteellisen uudistuksen. Aikamedian toimitukseen on tullut siitä voittopuolises­ti myönteistä palautetta, mutta osa palaut­teen antajista on kok...
Miten onHuippusuosittu lasten puuhateltta uh­kasi lopettaa toimintansa vuoden 2016 Juhannuskonferenssissa Keuruulla, kun vas­tuunkantajia sen hoitamiseen ei löytynyt tarpeeksi. Viime juhannuksena va...
Miten onKristittyjen ykseyden ekumeenista ru­kousviikkoa vietettiin perinteiseen tapaan 18.–25. tammikuuta. 110 vuotta täyttänyt tapahtuma kokoaa Jeesuksen seuraajia eri puolilla maailmaa rukoilemaa...
Miten onHyvä Sanoma ry vastaa helluntaiseurakun­tien järjestönä kotimaan evankelioinnista ja tekee monimuotoista työtä muun muassa kouluissa, vankiloissa ja diakonian parissa.



...
Miten onHelluntaiseurakunnat ovat muiden ruoka-apujärjestöjen joukossa jakaneet kauppojen ylijäämäruokaa jo 1990-luvulta alkaen.


Korson helluntaiseurakunta kuuluu maan suur...
Miten onSäveltäjä Lasse Heikkilä kiersi Suomi 100 -juhlavuoden aikana Valkia-ryhmän ja muun taustajoukkonsa kanssa ympäri maata esit­tämässä säveltämäänsä Suomalaista messua. Produktio oli yksi näky...
Miten onHelluntaiseurakuntien ja Fidan lähe­tystyöntekijöistä noin 170 on parhaillaan kentällä ja valmistautuu joulunviettoon.


Euroopassa työskentelevien on helppo ottaa muutama päiv...
Miten onSuomen helluntaiseurakuntien lähetys­työssä palvelee toistakymmentä eläkkeellä olevaa henkilöä. Osa on aiemmin toiminut samassa tehtävässä seurakunnan palkkaa­mana lähetystyöntekijänä, osa o...
Miten onSuomessa hiljattain voimaan astunut varhaiskasvatuslaki ei enää tunne uskontokasvatusta. Monet päiväkodit ovat tulkinneet tämän merkitsevän sitä, etteivät ne enää tee yhteistyötä seuraku...
Miten onKristityksi kääntyneet entiset muslimit joutuvat kohtaamaan laaja-alaista ja osin hyvin vakavaa vainoa myös Suomessa, ilmenee viime viikolla julkaistusta Kääntyneet – ex-muslimien painostu...
Miten onAikamedian julkaisemaan lehtiperheeseen kuuluu kuusi säännöllisesti ilmestyvää lehteä. Niistä Ristin Voitto on helluntailiikkeen viikkolehti ja muut harvemmin ilmestyviä aikakauslehtiä, j...
Miten onRistin Voitto on vuodesta 1912 ilmestynyt Aikamedia Oy:n kustantama helluntailiikkeen viikkolehti. Viime aikoina lehti on laajentanut sisällöntuotantoaan myös verkossa. Yksi Ristin Voiton...
Miten onSyyskuun lopussa Turussa järjestettyjen helluntailiikkeen Syyspäivien palautekysely on koottu. Syyspäivätoimikunta kokoontui torstaina 2. marraskuuta Helsingin Saalemiin arvioimaan saatua...
Miten onNenäpäivää vietetään jälleen marraskuussa. Keräys on alkamassa jo lokakuun puolella, ja seurakuntia kutsutaan mukaan toteuttamaan valtakunnallista keräystä.




Fida Int...
Miten onIK-opisto järjesti 13.–14.10. reformaation merkkivuoteen liittyen seminaarin teemalla ”Reformaation riitaisat perilliset”. Seminaarissa tarkasteltiin uskonpuhdistuksen jälkeistä kirkkohistoriaa, kirkk...
Miten onSana ylistys herättää seurakuntalaisissa monia erilaisia mielikuvia. Seurakuntien ylistystavat ja -laulut myös jakavat kristittyjä. Usein kysymys on kuitenkin jostakin aivan muusta kuin...
Miten onTurun Messukeskuksessa 28.–30. syyskuuta järjestetyille helluntailiikkeen Syyspäiville osallistui lähes 600 seurakuntien vastuunkantajaa. Ristin Voitto -lehti kyseli osallistujilta palautetta ja s...
Miten onSyyspäivät tuntuvat tulevan kesän jälkeen monille helluntaiseurakuntien pastoreille ja vastuunkantajille yllätyksenä. Turussa vastaanotettiin ilmoittautumisia pitkään deadlinen jälkeen....
Miten onSuomen maahanmuuttajatilanne on muuttunut kahden vuoden takaisen maahanmuuttajavyöryn jälkeen. Koordinaattori Timo Kekolahti, minkälaista maahanmuuttajien kohtaaminen on tänään?

...
Miten onIsojoelta kotoisin oleva Katri Vainionpää kertoo Nuottalehdessä (7/2017), kuinka selvisi kolmen vuoden koulukiusaamishelvetistä.


– Kiusaajat eivät yleensä koskaan pyydä anteek...
Miten onFloridan suomalaiset kristityt odottelivat Irma-hurrikaania jännittyneinä. Ennusteissa myrskyn pelättiin osuvan kovimmin juuri West Palm Beachin alueelle, missä Lake Worth ja suomalainen...
Miten onSyyskuun lopussa järjestettävien helluntailiikkeen Syyspäivien puhujaksi on kutsuttu Gateway-seurakunnan pastori John Burke Yhdysvalloista. Hänen opetuksensa on herättänyt kysymyksiä ja...
Miten onToissa lauantaina Helsingin Senaatintorilla koettiin pitkään aikaan suurin kristillinen kaupunkitapahtuma, kun arviolta 8 000 ihmistä kokoontui seuraamaan ja osallistumaan Lasse Heikkilän...
Miten onHelluntaiseurakunnissa työskentelee pastorien ohella enää kourallinen palkattuja evankelistoja. Kotimaan saavuttavaan työhön on kuitenkin nimetty 21 yhteysevankelistaa eri puolilla maata....
Miten onSyyspäivät (vuoteen 2014 saakka nimellä Talvipäivät) on helluntaiseurakuntien pastoreiden, vanhimpien ja vastuunkantajien vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna 28.–30. syy...
Miten onKOULUT ovat aloittaneet jälleen uuden lukuvuoden. Helluntaiseurakuntien Koulupalvelulla on maanlaajuinen koulupastoreiden verkosto ja yli 30 vuoden kokemus yhteistyöstä koulujen kanssa. Viime vuosina...
Miten onPääkaupunkiseudun Iso Kirja eli IK Helsinki näkee päivänvalon 14. elokuuta. Raamattuopiston historiallinen harppaus tuo kurssit ja seminaarit paremmin myös ruuhka-Suomen ulottuville.
Mitä kursseja...
Miten onMAAMME tunnetuimpia raamatunopettajia on Uusi Tie -lehden päätoimittaja, kansanlähetysvaikuttaja Leif Nummela, jonka luotsaamia Raamatun punainen lanka -seminaareja on järjestetty myös vapaakri...
Miten onIK-opistolla Keuruulla järjestetään suosittuja valtakunnallisia Fifteen-leirejä rippikouluikäisille helluntaiseurakuntien nuorille. Suosion kääntöpuolena jotkut seurakuntakentän toimijat k...
Miten onVanhoillislestadiolaisesta taustasta tunnettu Jämsän kristillinen opisto järjestää heinäkuun jälkipuoliskolla perinteiset Opistoseuransa Isossa Kirjassa.
Miten onSuomen vapaakristilliseen neuvostoon (SVKN) kuuluvat Suomen Adventtikirkko, Baptistikirkko, helluntailiike, Metodistikirkko, Vapaakirkko ja Pelastusarmeija.


Vaikka...
Miten onTämän vuoden herättäjäjuhlia vietetään 7.–9. heinäkuuta herännäisyyden juurilla, Paavo Ruotsalaisen kotipitäjässä Nilsiässä. Pääpaikka sijaitsee aivan Nilsiän keskustassa.


...
Miten onVuodesta 1912 lähtien ilmestynyt Ristin Voitto -lehti on kokenut monia uudistuksia yli sadan vuoden aikana. Nyt lehteen on jälleen tekeillä uudistus, joka näkyy sekä rakenteessa että sisäl...
Miten onEspoon Metro Areenalla toukokuun lopulla järjestetty Nouse Suomi -tapahtuma on herättänyt kriittistä jälkikeskustelua niin seurakunnissa kuin mediassakin. Pääpuhujan, amerikkalaispastori G...
Miten onRistin Voitto -lehden numeron 22/2017 saa myös moni sellainen henkilö, joka ei ole vielä lehden tilaaja. Ristin Voiton pai­nosmäärä on huomattavasti suurempi ta­vanomaiseen viikkopainokseen...
Miten onMatti Pesosen intohimoja ovat urkujensoitto ja frisbeegolf. Ison Kirjan musiikinopettajan tehtäviä hän muistelee lämmöllä.


En koskaan unohda hetkeä, jolloin istahdin ensimmäisen kerran...
Miten onHelluntaiseurakuntien koulutyöntekijät pääsevät yhä kouluihin. Koulupalvelun yhteistyöjärjestönä toimii nykyisin myös kansainvälinen E-Compass ry.


Hyvä Sanoma ry:n toiminnanj...
Miten onTukholman keskustassa tehtiin perjantaina 7.4. terrori-isku, jossa kuorma-auton anastanut uzbekistanilainen mies ajoi sillä ensin ihmisten päälle Drottninggatanin kävelykadulla ja törmäsi sitten Åhlén...
Miten onJoensuun helluntaiseurakunta ja Voice in the City -järjestö toteuttavat ensi viikolla Joensuun urheilutalolla rukouskoulun. Tapahtuma kestää torstaista lauantaihin. Opettajina rukouskoulussa toimivat...
Miten onUlkoministeriö julkaisi vastikään valtion ohjelmarahoitusta saavien kehitysyhteistyöjärjestöjen arviointihankkeen tuloksia (RV 14).

Helluntaiseurakuntien Fida sai ranskalaiselta arvioitsijalta...
Miten onKuntavaaliehdokas Jari Viherlammen kohdalle osui kyseenalainen kunnia saada ehdokasnumerokseen 666. Hilpeyttä herättää etenkin se, että Ilmestyskirjassa pedon luvuksi mainittu numero kerryttää ääniä m...
Miten onKoordinaattorit Timo ja Pirjo Raunio, onko Juhannuskonferenssiin tulossa lasten puuha-alue?

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että saamme pystytysapua, jotta puuhat voidaan kasata. Eri puolilta m...
Miten onHelsingin Saalemissa järjestetään johtajuuskonferenssi huhtikuun alussa. Mukana tapahtumassa on muun muassa hippiseurakuntaliikkeen perustaja Mark Foreman sekä Lontoon Hillsong-seurakunnan pastori Dan...
Miten onTM Aila Ruohon uutuusteos Pyhät, pahat ja pelokkaat (Atena 2017) on herättänyt huomiota mediassa. Ruoho pureutuu hengellisiin pelkoihin kymmenessä yhteisössä, ja haastateltavien joukossa on myös hellu...
Miten onIso Kirja -opisto ja australialainen Alphacrucis College (AC) toimivat nykyisin yhteistyössä koulutuksen järjestämisessä Suomessa. Tämä yhteistyö alkoi vuonna 2015.

Alphacrucis Collegen tutkint...
Miten onIson Kirjan opettaja, TT Miika Tolonen pohdiskeli Opiston mäeltä -blogissaan kristityn kansallista identiteettiä ja lojaliteettia valtiolle (blogi löytyy osoitteesta ristinvoitto.fi). Hänen mukaansa k...
Miten onYle TV1:n Perjantai-ajankohtaisohjelmassa haastatellun ex-helluntailaisen Kaisa Klapurin kuvaukset lapsuuden kokemuksistaan Kälviän helluntaiseurakunnassa ovat nostattaneet keskustelua muun muass...
Miten onEnsi syksynä toteutetaan helluntaiseurakuntien Parasta Suomelle -evankelioimiskampanja osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. Kampanjaan valmistautuminen on parhaillaan käynnissä. Kampanjao...
Miten onSuomessa monet tunnetut kristilliset vaikuttajat ovat täysin eri linjoilla arvioidessaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimia ja sitä, miten häneen tulisi suhtautua. Myös presidentin rukousa...
Miten onSana Elämään -kommentaariraamattu on yksi Aikamedian kärkihankkeita vuonna 2017. Sen tekstilaitoksena käytetään suosittua Raamattu Kansalle -käännöstä, joka julkaistiin 2012. Kommentaariraamatusta on...
Miten onVuoden 2017 Juhannuskonferenssia on valmisteltu jo viime syksystä alkaen, ja konferenssitoimikunta kokoontui viime viikolla päättämään ohjelman pääsisällöistä.

Mikä on tänä vuonna konferenssin...
Miten onRadio Patmos panostaa voimakkaasti radio-ohjelmiin. Se aloitti vakituisella toimiluvalla lokakuussa 2016 kymmenellä kuuluvuusalueella ja lyhytaikaisella luvalla 14 paikkakunnalla. Vaikka lyhytaikaiset...
Miten onSuomen Helluntaikirkon puheenvuorossa Kotkan Syyspäivillä kerrottiin Poliisihallituksen uudesta rahankeräyslain tulkinnasta, jonka mukaan yhdistyspohjaisilla seurakunnilla ei olisi kolehdinkanto-oikeu...
Miten onRistin Voitto teki viimeksi suuremman lehtiuudistuksen juhlavuonna 2012. Sen jälkeen lehden taittoon ja sisältörakenteeseen on tehty vain pieniä muutoksia. Nyt lehteen on taas luvassa uudis...
Miten onSuomen eduskuntaan on perustettu uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä. Sen tarkoituksena on Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklan mukaisesti edistää mielipiteen-, omantunnon- ja us...
Miten onEnsi vuonna juhlitaan Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Mitä helluntaiseurakunnat voisivat antaa juhlavuottaan viettävälle isänmaalle?

Vastauksena tähän Kotkan Syyspäivillä esiteltiin Parasta...
Miten onHyvinkään ja Imatran helluntaiseurakunnissa on vastikään koettu herätystä, jossa yhteensä vähintään 150 henkilöä on ilmaissut haluavansa Jeesuksen elämänsä Herraksi

Molemmissa tapauksissa valta...
Miten onSaarnaaja Niilo Yli-Vainio (1920–1981) on yksi Suomen helluntailiikkeen tunnetuimmista nimistä. Hänen toimintansa sai laajaa julkisuutta erityisesti 1970-luvun loppupuolella, jolloin Lapualta alkanut...
Miten onSuomen Helluntaikirkon johtaja Usko Katto osallistui 7. marraskuuta Tallinnassa pidettyyn Pohjoismaiden ja Baltian maiden helluntaijohtajien kokoukseen.

Keitä kaikkia kokouksessa oli edustettui...
Miten onSosiaali- ja terveysministeriö myönsi lokakuussa 765 000 euroa valtion tukea ruokaapua jakaville yhdistyksille, jotka Samaria rf:n koordinoimana hakivat avustusta toimintaansa. Tuen saajien joukossa o...
Miten onSana retriitti tulee ranskan kielen sanasta retrait, ’vetäytyminen’. Retriitti tarkoittaa vetäytymistä arkielämästä ja hiljentymistä esimerkiksi hengellisistä syistä tai stressin välttämiseksi.
...
Miten onItä-Euroopan romanilapsilla on todellinen hätä. Lukutaidottomat vanhemmat yrittävät elättää perheitään kerjäämällä, ja perheiden lapset ajautuvat usein köyhyyskierteeseen, josta on vaikea päästä irti...
Miten onSyyspäivillä keskusteltiin naisten asemasta helluntaiherätyksessä monipuolisesti. Keskusteluista noussut toivomus oli, että seurakunnat voisivat jatkossa olla entistä ehyemmin miesten ja naisten yhtei...
Miten onKotkassa järjestettiin viime viikolla helluntailiikkeen vastuunkantajien Syyspäivät teemalla ”Siltoja rakentamassa”. Vuosittaiset neuvottelupäivät, jotka ennen pidettiin tammikuussa Talvipäivinä, järj...
Miten onHelluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida International irtisanoi useita työntekijöitä noin vuosi sitten valtion kehitysyhteistyöleikkausten myötä.

Järjestö joutui lopetta...
Miten onRistin Voiton numerossa 38 uutisoitiin, että Ison Kirjan lähetyslinjan suosio on laskenut, kun järjestöiltä on leikattu valtion tukea ja seurakunnillakaan ei ole entisenlaisia mahdollisuuksia sitoutua...
Miten onRadioaallot ovat vieneet jumalanpalveluksen suomalaisten koteihin jo vuodesta 1926. Yleisradio juhli juuri radiojumalanpalvelusten pyöreitä vuosia; jumalanpalvelus on pisimpään Yleisradion ohjelmistos...
Miten onKristinuskoon tutustuttava Alfa-kurssi sai viime vuonna Britanniassa ennätysmäisen suosion, kertoo kristillinen Premiermediajärjestö sivuillaan. Isossa-Britanniassa noin 9 000 kirkossa järjestettiin v...
Miten onSuomen Royal Rangers -työtä viritellään uuteen iskuun. Saksassa työ on kasvanut vuosia, mutta Suomessa on totuteltu hienoiseen hiipumiseen.

Suomen koordinaattori Milka Myllynen, miksi 18 000:n...
Miten onKunnat tekevät päihdeongelmaisia asukkaitaan koskevia hoitosopimuksia, joissa henkilö pääsee hoitokotiin tai tukiasuntoon. Palveluja tarjoavat järjestöt ovat näistä sopimuksista taloudellisesti riippu...
Miten onViime viikkoina kansainvälisiä lähetys- ja kehitysyhteistyöpiirejä ovat kuohuttaneet kristillisen World Vision -järjestön Gazan-työn johtajan väitetyt yhteydet terroristijärjestö Hamasiin.
...
Miten onNaisten asemaa ja palvelumahdollisuuksia koskevaa keskustelua on käyty helluntailiikkeessä jo vuosikymmeniä. Tämä keskustelu jatkuu edelleen. Seurakunnissa asiaan liittyy erilaisia näkemyksiä ja...
Miten onJuhannuskonferenssi on helluntailiikkeen suurin vuosittainen tapahtuma, jolla on monipuolisen ohjelman lisäksi myös taloudellista merkitystä. Useissa konferenssin tilaisuuksissa kerätään rahalahjoja,...
Miten onUusi Pokémon Go -mobiilipeli on herättänyt ennennäkemättömän suosion kännykänkäyttäjien parissa ympäri maailmaa. Pokémon-pelit saivat alkunsa Nintendon laitteilla 1990-luvulla. Pokémonit olivat pikkuo...
Miten onHelluntaiseurakuntien Musiikki ry:n julkaisema kannanotto, musiikin ammattilaisten kirjoitukset Ristin Voitossa ja Paimen Plus -lehdessä sekä Juhannuskonferenssin musiikkitarjonta ovat herättäneet...
Miten onWycliffe Raamatunkääntäjät (WRK) on raamatunkäännöstyöhön erikoistunut suomalaisjärjestö, joka kuuluu kansainväliseen ja tunnustustenväliseen Wycliffe-järjestöjen verkostoon.

Suurin osa euroopp...
Miten onJuhannuskonferenssissa on lapsille omia tilaisuuksia, mutta lasten energiamäärän huomioiden se ei riitä. Lapset tarvitsevat toimintaa ja tekemistä, jotta he viihtyvät. Vuosien mittaan onkin todettu, e...
PuheenaiheRistin Voitto on kehittänyt paperilehden rinnalla voimakkaasti myös sähköisiä palveluja. Uudet tuotteet www.ristinvoitto.fi-verkkolehti, näköislehti ja sähköiset RV-uutiset ovat kesän ajan vielä vapaa...
Miten onHelluntaiseurakuntien musiikki ry on osoittanut seurakunnille kannanoton, jossa se huolehtii yhteisöjen tämänhetkisestä musiikillisesta tarjonnasta.

Kannanotossa puhutaan helluntaiseurakuntien...
Miten onNina Åström on tunnettu kokkolalainen artisti ja evankelista. Hän on edustanut Suomea vuoden 2000 euroviisuissa, tehnyt 14 levyä, esiintynyt noin 30 maassa konserteissa ja televisiossa yhteensä miljoo...
Miten onViime viikolla 170 ikääntynyttä pastoria ja evankelistaa kokoontui Iso Kirja -opistolle Senioripäiville. Kolmipäiväistä tapahtumaa luotsaili Hyvä Sanoma ry:n seniorityön yhdyshenkilö Tapio Sopan...
Miten onEduskuntaan on perustettu Familia-verkosto. Sen perustamiskokous pidettiin 17. toukokuuta. Perustamiskirjan allekirjoittajina on kansanedustajia useista eri puolueista, ja verkoston jäseniksi voivat l...
Miten onOne Way Missionin toiminnanjohtaja Tapani Suonto on sanonut olevansa huolissaan klassisen kristinuskon hämärtymisestä uuskarismaattisten ilmiöiden vallatessa alaa. Myös monet kesän aikana Suomessa vie...
Miten onAikamedia perusti maaliskuussa suljetun Facebook-ryhmän, joka liittyy samassa kuussa julkaistuun kirjaan Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikamme hengellisten ilmiöiden arviointiin. Koetelkaa k...
Miten onHelsingissä vapunpäivänä järjestetty Jeesus-marssi ja etenkin siihen liittyvä yhteiskristillinen vapputapahtuma Senaatintorilla on herättänyt keskustelua.

Radio Dein ja Kristityt yhdessä ry:n j...
Miten onHelluntailiikkeen Syyspäivät päätti viime lokakuussa jatkaa työntekijöiden valtakirjan valmistelua. Pastori Usko Katon johdolla toiminut laajapohjainen toimikunta on työstänyt valtakirjan yksityiskoht...
Miten onIso Kirja -opisto järjestää maanantaina 9.5. kello 18 helluntaiseurakuntien pastoreille ja vanhimmille saunaillan, jossa keskustellaan hengellisten ilmiöiden ja virtausten arvioinnista.

Miksi t...
Miten onMusiikki kuuluu tärkeänä osana helluntailiikkeen toimintaan, juhliin ja myös Juhannuskonferenssiin. Perinteisesti konferenssin tilaisuuksien musiikista ovat vastanneet eri musiikkiryhmät ja esiintyjät...
Miten onAikamedia Oy muutti Keravalle Jäspilänkadulle Avainmedian vuokralaiseksi helmikuussa 2006. Keravalla ovat toimineet muun muassa Aikamedian lehtitoimitukset, musiikkituotanto ja osittain myös markkinoi...
Miten onMuutamat avustusjärjestöt kuten Suomen Punainen Risti ja Kirkon Ulkomaanapu kertovat valtion kehitysyhteistyöleikkausten ja toisaalta rasistisen puheen lisääntymisen auttaneen kansalaiskeräyksiä, ja r...
Miten onPaimen Plus -lehti uutisoi viime tammikuussa helluntaiseurakuntien koulupalveluun liittyvistä muutoksista. Uutisen mukaan pitkäaikainen koulupastori Leevi Ahopelto jää pois Pirkanmaan koulutyöstä ja s...
Miten onTuusulan helluntaiseurakunta haki Ristin Voiton numerossa 7/2016 vapaaehtoista nuorisotyöntekijää/ohjaajaa harvinaisen suurella lehti-ilmoituksella, jonka hinta on 2 112 euroa. Ilmoitus herätti runsaa...
Miten onSuomessa eletään aikaa, jolloin monet maahan tulleet turvapaikanhakijat saavat kielteisen päätöksen ja joutuvat poistumaan maasta. Joissakin tapauksissa kielteinen päätös saatetaan kokea eettisesti ep...
Miten onKuusamon helluntaiseurakunnalla on käytössään entisestä koulusta remontoitu Vasaraperän leirikeskus, joka palvelee leiri-, kurssi- ja majoituskäytössä. Paikka sijaitsee noin 33 kilometrin päässä Kuusa...
Miten onAIkamedia perusti pari viikkoa sitten suljetun Facebook-ryhmän keskustelemaan ajatuksista, joita uusi kirja Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikamme hengellisten ilmiöiden arviointiin (Aikamedia, 201...
Miten onSuomen evankelis-luterilaisen kirkon Lähetystyön Keskuksen lähetysteologi Jaakko Rusama oli Kotimaa-lehden haastattelussa (11.2.2016) huolissaan kirkon työntekijöiden missiologisen osaamisen rappeutum...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan